maanantai 23. toukokuuta 2016

Sporttipäivä Vierumäellä

Haipakkaa on ollut viime viikot, mutta nyt paluulennolla Lontooseen on aikaa kirjoitella tännekin pitkästä aikaa, vaikka viimeistely ja julkaisu jäikin maanantain puolelle. 

Vaikka mulla tosiaankin olisi kerrottavaa myös näiltä menneiltä viikoilta, niin hyppäänpä suoraan nykyhetkeen. Tuli nimittäin sporttailtua pitkästä aikaa ja kaikenlaisten uusien lajien parissa vieläpä. Lauantaina aamulla varhain startattiin Sporttaillaan -blogin Hannan kanssa kohti Vierumäkeä, ja siellä bloggaajien olympialaisia. 

Olen jo pitkään halunnut Vierumäelle, enkä ainakaan muista että olisin siellä koskaan vieraillut. Netistä olen aiemmin selannut sen viikonloppukurssitarjontaa, ja haaveillut sinne joskus meneväni. Nyt kun näin mainoksen hauskasta päivästä bloggaajien kesken, niin tartuin heti tilaisuuteen ja pistin kaimalle viestiä että lähtee mukaan :) Automatkalla vähän pohdittiin että mahtaako siellä olla ketään muuta kuin me. Bongattiin tapahtuma keväällä Endorfiinikoukussa -blogista, mutta ilmoittautumisen jälkeen ei tapahtumasta tullut infoa tai lisämarkkinointia vastaan mitään kautta. Myöhemmin kuulimme että ilmeisesti tässä vastuuhenkilö vaihtunut kesken kevään ja pallo jäänyt vähän ilmaan hetkeksi aikaa. 



No, oli siellä muutama muu meidän lisäksi ja muutama jotka eivät saapuneet paikalle vaikka olivat ilmoittautuneet. Yhteensä Game On -olympialaisiin osallistui viisi innokasta nuorta naista. Kaikki oli hyvällä asenteella matkassa, mikä olikin tärkeintä päivän onnistumisen kannalta. Ohjelmassa oli siis leikkimielistä kisailua kahdeksan lajin parissa, mutta tärkeinpänä tietenkin hauskanpito ja uusiin lajeihin ja ihmisiin tutustuminen. 

Lyhyiden esittelyiden, alkusanojen ja maittavan aamupalan jälkeen haettiin kick biket ja lähdettiin kohti ensimmäisiä lajeja. Kick bike oli vain väline siirtyä paikasta toiseen Vierumäen laajalla kampuksella, mutta elämys itsessään jo meille kaikille. Ensimmäisellä siirtymällä en uskaltautunut kertaakaan vaihtamaan jalkaa, ja sainkin siitä hyvin toispuoleisen pakara-reisitreenin. :D Yllättävän rankkaa treeniä tuo potkuttelu!







Ensimmäiset lajit olivat ampumalajeja, joista ensimmäistä pidin päivän tarjonnasta etukäteen omana vahvuutenani - joskus lapsena on tullut nimittäin veljien kanssa ammuntaa kokeiltua, ja siitä on jäänyt mielikuva että olen siinä ihan ok. Pistooliammunta näyttikin alkuun sujuvan hyvin. Kertaakaan en ampunut niin pahasti ohi taulun etteikö sitä olisi rekisteröity ollenkaan, ja testisarja näytti yhden nollan lisäksi 7, 8 ja 9 tuloksia, muutaman 2, 3 ja 5 lukujen kera. Kymmenen harjoituslaukauksen jälkeen alkoi varsinainen kisa, ja valitettavasti mulla alkoi siinä kohtaa ehkä keskittyminen herpaantua tai käsi väsyä (pistooli oli yllättävän painava) - tulokset pyörivät enemmän siellä 2, 3, 4 lukujen tienoilla. Ensimmäisessä lajissa tulinkin kisatuloksellani kolmanneksi. 

Toisena lajina oli jousiammunta, jossa olisin veikannut olevani melko huono. Jossain (en kyllä muista missä) olen jollain huonolla jousipyssyllä kokeillut ampua, eikä siitä tullut oikein mitään. Nytkin ensimmäinen nuoli lähti hyvin laiskassa kaaressa, eikä vauhti riittänyt edes tauluun saakka. Onneksi meillä oli kuitenkin taas muutama harjoituskierros (x5 nuolta) ennen kisakierrosta ja niiden aikana saimme pienen opastuksenkin tekniikkaan. Kuuntelin ohjeet ja tein niinkun sanottiin ja johan alkoi tuloksia tulemaan. Kisakierroksia oli yhteensä kolme x 5 nuolta, ja paukutin tauluun yhteistulokset 42, 43 ja 45 pistettä, kun 50 olisi ollut maksimi. Viimeisellä siis esimerkiksi tuli 10, kolme ysiä ja yksi 8. Harvoin elämässä olen liikunnan parissa saanut juhlia ylivoimaista voittoa, joten nyt oli helppo hymyillä. :) Harkinnassa on käydä kokeilemassa tätä lajia uudestaankin, kun se niin hyvin näytti sopivan mulle! 





Seuraavaksi matkattiin kick bikeilla ampuma-areenalta hiekkakentälle, jossa vuorossa oli saappaanheittoa ja kyykkää. Saappaanheittoa olisi ollut hyvät mahdollisuudet treenata viikolla Lapualla ollessani, mutta se sitten jäi aikomuksesta huolimatta toteuttamatta. Olisi kannattanut! Treeniheittoja ei tähän lajiin kuulunut ollenkaan, vaan jokainen sai kokeilla viisi heittoa, joista valittiin paras. Toisella kierroksella pääsin jo johtoasemiin, mutta lopulta muiden kehityskaari oli kovempi ja jäin tässä lajissa neljänneksi. 





Kyykkä oli kaikille muille sananakin täysin vieras, mutta vanhana teekkarina minä toki olen sitä muutamana talvena pelannut. En tosin mitenkään niin paljon että olisin lajissa ehtinyt hyväksi kehittyä. :D Kyykässä perusideana on siis heittää karttuja (noita pesismailan ja kaulimen risteytyksiä) kohti pieniä palikoita (kyykkiä), pyrkimyksenä saada karttujen avulla kyykät ulos niiden takana olevasta neliöstä. Vähän niinkun mölkky-tyyppistä, muttei sinne päinkään. :) Meidät jaettiin kahteen joukkueeseen ja taistelu oli kyllä todella tiukkaa. Vain hyvin täpärästi (ja sen ansiosta että tasoittavaa vuoroa ei ollut tässä kisassa olemassa) voitimme.

Viidentenä lajina vuorossa oli päivän inhokkilajini, tarkkuuslämäri. Kiekko olisi pitänyt saada maaliin yläkulmasta tai sivureunasta, ei maata pitkin. Itse en saanut kiekkoa kertaakaan edes irtoamaan maasta - en voimalla enkä tekniikka-yritelmällä. Joukossamme oli yksi jääkiekko-taustainen, joka tietenkin vei voiton tästä lajista, säbä-Hanna tuli toiseksi ja me kolme muuta jäimme nollatuloksella jaetulle kolmannelle sijalle. 






Kuudentena lajina oli kuulantyöntö, jossa jokaisella käytössä oli neljä yritystä ja tulos laskettiin vasemman ja oikean käden työnnöistä. Sai siis esimerkiksi työntää kolme kertaa vahvemmalla puolella ja kerran heikommalla tai kaksi ja kaksi. Itse olen vasen / molempikätinen (riippuu vähän mikä laji on kyseessä) joten lähdin liikenteeseen kaksi ja kaksi tekniikalla. Hyvin samantyyppiset tulokset molemmilla käsillä sainkin. Kehityskaari tässä lajissa meni hauskasti ilmeisesti muilta oppimalla, sillä tulokset olivat juuri käänteisessä järjestyksessä kuin työntövuorot. Itse kolmantena kuulantyöntäjänä tulin siis kolmanneksi ja viimeinen työntäjä tuli ensimmäiseksi. Tässä lajissa kenelläkään ei tainnut juurikaan olla minkäänlaista taustaa, kuten ei saappaanheitossakaan. 




Seitsemäntenä lajina oli SUPpaus eli Stand Up Paddiling, jossa surffilaudan tyyppisen SUP-laudan päältä melotaan joko polviltaan tai seisten tyynellä järvellä / merellä. Vierumäen Valkjärvi oli tähän lajiin ihanteellinen, täysin tyyni ja vesikin niin puhdasta että ei olisi niin paljon haitannut sinne polskahtaa. :D Tätä olin odottanut siinä mielessä paljon, että olen jo pitkään halunnut lajia päästä kokeilemaan. Arvelin kuitenkin että monella muulla varmaan tästä viime vuosien trendilajista on jo kokemusta, eli kisamielessä laji ei ollut vahvuuksieni puolella. Muutama suppaaja (tai ainakin suppausta kokeillut) joukosta löytyikin. Kisa itsessään oli nopeuskilpailu, jossa melottiin edestakainen matka ja mennen tullen heitettiin puolivälissä omalla laudallaan odottavalle Erimoverin ohjaajalle yläfemmat. Oma kisani meni mönkään jo menomatkalla, kun jouduin yläfemman kanssa toisen kisaajan taakse ja livuin ohi - niinpä jouduin tekemään sakkokierroksen ja kääntyä takaisin yläfemmaa varten. Sisuunnuin kyllä tästä mokasta sen verran, että spurttasin sen minkä lähtee - yhden selän sainkin kiinni mutta muut olivat tavoittamattomissa saamallaan etumatkalla. Tässä lajissa siis tuloksena neljäs sija. Vasta maalissa uskaltauduin nousemaan laudalla seisomaan (kisan aikana se oli vapaaehtoista) ja kyllähän se jännää oli seistä siinä järven pinnassa! Menestyksekkäästi lauta pysyi pystyssä tuonkin kokeilun ajan ja tätä lajia olisi tosiaan kiva päästä kokeilemaan joskus ihan rauhassakin. :) 

Suppaus - melko yllättäen - hapotti reidet aika hyvin, mutta jäljellä oli vielä rankin ja hikisin laji, sprinttisuunnistus! Meille lupailtiin helppoa ja oikeasti lyhyttä suunnistusta, mutta maastonvaihtelut oli ainakin sen verran rankat, että hengästytti ihan kunnolla. Ekat kaksi rastia meni helposti tutuilla paikoilla missä oltiin jo kierretty, kolmatta sai etsiä tosissaan ja neljännen kanssa päädyin seuraamaan takaa tullutta kanssakilpailijaa Nannaa - sillä seurauksella että päädyimme molemmat väärälle rastille. Tästä seurauksena saimme molemmat minuutin aikarangaistuksen, mutta sijoituin silti lajissa kolmanneksi. Suunnistaja-Hanna vei oletetusti ja ansaitusti tämän lajin voiton :) 




Kaikkien näiden lajien jälkeen päivän kruunasi pulahdus Valkjärveen, lämmin sauna, illallinen ja Suomen peli Venäjää vastaan. Kesäinen aurinko, sauna ja järvi on parasta mitä Suomella on tarjota, joten se todellakin kruunasi päivän. Niin ja tietysti sitten koitti myös palkintojen jako! Itse jäin koville vastuksille kokonaistuloksissa neljänneksi, piste-erojen ollessa todella pieniä. Positiivista päivässä oli myös se, että kaikki voittivat jossain lajissa! :) Pelistä kaksi viimeistä erää siirryttiin Hannan kanssa katsomaan Vierumäen sporttipubiin, jossa tunnelma oli todellakin katossa. 

Paluumatkalla olin sen verran rätti, että torkahdin hetkeksi aikaa ;D Ulkoilma vie veronsa! Onneksi kuski oli virkeä :) 

Oli tosi hauska päivä Vierumäellä, kannatti lähteä! Kiitos Hannalle seurasta, Vierumäelle hyvistä järjestelyistä ja uusille tuttavuuksille hauskasta päivästä! :) Tästä oli kuulemma tarkoitus tehdä perinne Vierumäellä, ja tämän kokemuksen perusteella lähtisin uudestaankin!